Aput, siku imerlu aatsitameersoq: tigussaasut malunnaatillit issittumilu inuunermut tunngaviusut.
Tunumi aputip sialunnguukkiartornera pillugu, kiisalu inuiaqatigiit akornanni tamanna qanoq sunniuteqarnersoq pillugu misissuivugut.
Suliniutip siunertaa
Avatangiisini allanngoriartortut, pingaartumik aputip sialunnguukkiartornera pillugu inuuniarnermut Tasiilami eqqaanilu qanoq sunniuteqartarnersoq paaserusupparput. Taanna anguniarlugu uuttortaanerit tigussaasut, silap pissusaa pillugu misissuinernit nalunaarsuutit kiisalu najugaqartut sammisaq pillugu ilisimasaasa atornissaat kissaatigaarput. Tasiilap pigisaani aputip sialunnguukkiartornerani immikkuualuttut misissorpagut. Nassaat taakku atorlugit neriuutigaarput, avatangiisit allanngoriartortut akornanni inuunerup unammillernartui sukumiinerusumik paasisaqarfigissallugit, issittumilu inuunerup ikiorsernissaanut periusinik nassaarnissarput neriuutigaarput.
Suliniutip ingerlanerani ilisimatuut Tasiilamilu najugallit suleqatigiissapput. Najugallit isumakuluutaasa, isumassarsiaasa oqaluttuaasalu suliniut aquppaat.
Østrigimi Grazip Universitetiani Wienimilu Universiteti suleqatigiipput ilisimatusarnermi sammisat: pinngortitamik ilisimatusarneq inuiaqatigiinnillu ilisimatusarneq atatilersillugit. Suliniut Austrian Academy of Sciencesip aningaasaliiffigaa. Maannakkut ilisimatuut tallimat uuminnga suliniuteqarput. Suliniutillit pillugit uani paasisaqarnerusinnaavutit.